Erikoiseurot

Minulla on ollut vuosien ajan keräilykohteena myös nk. erikoiseurot. Eli erikoiseurot ovat kahden euron kolikot, joiden kuvapuolella on jokin muu kuva kuin itse varsinaisessa kolikossa. Suomen 2 euron kolikossahan on kuvapuolella normaalisti hillankukka.

Ilmeisesti kolikkojen kuvapuolta kutsutaan termillä kansallinen puoli, sillä se vaihtelee maittain eli missä maassa kolikko on painettu ja laskettu liikkeelle. Kolikkojen kansallisia puolia voi tutkailla vaikkapa Suomen pankin sivuilta.

Vuosittain jäsenvaltio voi ilmeisesti julkaista kaksi erikoiseuroa, painosmäärät ovat liikkuneet yleensä miljoonan kolikon paikkeilla. Nimellisarvohan kolikoissa on se 2 euroa, mutta eri sivustoilla lähtöhinnat liikkuu 3 ja 4 euron paikkeilla. Kalleimmista kolikoista on pyydetty useamman kympin, olisko 50 euron luokkaa pyydetty. Kolikoista voi lukea vaikkapa Iltalehden uutisesta (1.1.2020). Ja kolikoita myyviä verkkosivuja on mm. Eurokolikot- ja Kolikot-sivustot. Näiltä sivuilta yleensä käyn tarkastelemassa hintatasoja, kun löydän itselleni uuden kolikon.

Viime aikoina harvakseltaan löytyy erikoiseuroja. Käteisen rahan käyttö on vähentynyt, ja näin koronakriisin aikana raha ei muutenkaan liiku, ainakaan rajojen yli kovin paljon. Viimeksi sain haltuuni nyt tässä kuussa vuoden 2018 erikoiseuroja. Toinen kuvasi kansallismaisemia (Koli) ja toinen saunakulttuuria. Taisin aiemmin keväällä saada haltuuni Muumi-hahmoista tunnetun Tove Janssonin kunniaksi lyödyn kolikon. Olen tainnut kertoakin Tovesta jotain aiemmassa postauksessa.

Somea ja merkkien hankintaa

Olen viime aikoina (tässä kuussa) vaihdellut ja laittanut ylimääräisiä merkkejä kiertoon. Ajan saatossa merkkejä kerääntyy silloin tällöin sen verto, että olen laittanut ylimääräiset merkit kiertoon tai myyntiin. Varsinkin kun joitain merkkejä kerääntynyt useampi kappale, on hyvä välillä "siivota" kokoelmia. Merkit ovat vaihtaneet omistajaansa pääasiassa sosiaalisen median kautta.

Viimeksi tällä viikolla (ti 25.8.) läksi pari settiä maailmalle uusille omistajille. Heräsi siinä samalla eräs ajatus blogitekstistä, eli voisi hieman kertoa miten ja mistä postimerkkejä ja muita keräilyyn liittyviä asioita hankin.

Mainitsinkin tuossa aloituksessa sosiaalisen median. Olen esitellyt otoksia kokoelmastani sosiaalisessa mediassa. Olen esitellyt postimerkkejäni pääasiassa Instagramissa (josta silloin tällöin jaan merkinnän myös Facebookiin). Instagramissa olen esitellyt myös vaihtomerkkejäni, eli merkit joita itse en tarvitse ja jotka olen tarjonnut muille keräilijöille. Yleensä somessa näitä vaihtomerkkejä löytyy #StampsForSwap-tyylisillä hakusanoilla (# eli hästäk). En ole pitäny tarkkaa lukua kuinka useasti olen vaihtanut merkkejä somen kautta. Tusinan verran? Useamman kerran kuiten.

Useimmat somen kautta merkkejä vaihtaneista on ollut Aasiasta. Muutama keräilijä on ollut muualta, nyt nämä uusimmat olivat Amerikoista.

Mistä muualta hankin keräilykohteita? Olen hankkinut niin merkkejä, kirjoja kuin muitakin tuotteita pääasiassa netin kautta. Yleensä olen kolunnut esimerkiksi postimerkkien osalta Huuto.net-sivuston keräilyosaston. Olen etsinyt Huuto.netistä myös muitakin tuotteita kuin postimerkkejä. Myös pari kertaa olen hankkinut sarjakuvia tai kirjoja Huuto.net-sivustolta.

Tori.fi on toinen sivusto, josta olen hankkinut kirjoja tai sarjakuvia kokoelmiini. Postimerkkejä en vielä Torista hankkinut, vaikka sellaisiakin siellä varmaan on myynnissä.

Virallisilta postimerkkien myyntiin keskittyneiltä sivuilta en ole merkkejä hankkinut, vaikka olenkin muita keräilyyn liittyviä tuotteita hankkinut niihin keskittyviltä sivuilta. Esimerkiksi Lauri Peltonen oy eli Lape on keräilyyn keskittynyt sivusto, josta olen kerran tai pari hankkinut postimerkki- ja kolikkokansioita.

Kolikoista tulikin mieleen. Erikoiseurot kuuluvat myös keräilykohteisiini. Niitä en ole erikseen hankkinut, vaan kolikot olen ns. poiminut kierrosta eli vaihtorahojen joukosta laittanut talteen.

Näin merkinnän lopuksi uutinen ja knoppitieto ulkomailta. Suomi ei ole ainoa maa, joka on julkaissut Muumi-aiheisia merkkejä. Esimerkiksi Japani on julkaissut merkkejä vuonna 2015 (lähde: Moomin.com) ja vuonna 2018 (Moomin.com).

Kasallinen postimerkkejä, järjestykseen mars!

Haukkasinkohan liian suuren palan? Olikohan mitoituksessa kaikki kunnossa? Into alkaa nimittäin hieman loppumaan muutaman päivän postimerkkisavotan jälkeen... Olen nimittäin tällä viikolla (tai siis tämän viikon) järjestellyt saamiani merkkejä jonkinlaiseen järjestykseen. Ja loppua ei näy!

Muutama vuosi sitten sain laatikollisen sekalaisia merkkejä, näytti olevan pääasiassa ulkomaalaisia merkkejä. En sen kummemmin alkanut merkkejä järjestelemään sattuneista syistä, vaan merkit jäi "pölyttymään" kaappiin. Tai no kyllä minä laatikkoa sen verto käsittelin, että keräsin yhdessä vaiheessa nk. irtomerkit yhteen kasaan. Asia tuli jälleen ajankohtaiseksi tällä viikolla, kun sain lisää uuden satsin postimerkkejä.

Tällä viikolla sain uuden satsin postimerkkejä. Tällä kertaa merkit olivat pääasiassa kotimaisia, suurin osa 1960- ja 70-luvuilta. Serkkuni huomasi Facebookin eräästä roskalavaryhmästä ilmoituksen, jossa tarjottiin merkkejä. Hän ne sieltä sitten toimitti minulle. Mielenkiintoista tavaraa näytti pikaisella vilkaisulla olevan. Merkkien lisäksi muutama (osittainen) erikoisleima ja pari itselle tuntematonta merkkiä.

Tosiaan... Saatuani merkit, päätin hieman lajitella merkkejä. Uteliaisuuttani päätin katsoa minkälaisia merkkejä olen saanut (ja hankkinut) ja miten ne voisi jaotella ja lajitella. Uupumus iski heti ekana iltana! Merkejä on nimittäin useammasta maasta ja aiheet seilaa laidasta laitaan! Pohjoismaat taisi olla kaikki edustettuna, Iso-Britanniasta (ja muutamasta sen alusmaasta, esim. Kanada ja Australia) taisi iso osa merkeistä... Muuten, Amerikasta molemmat mantereet edustettuna: Yhdysvaltojen ja Kanadan lisäksi oli merkkejä myös Etelä-Amerikasta (muistaakseni Argentiina, Chile ja Ecuador). Afrikasta oli ainakin Etelä-Afrikasta muutama merkki, Aasiasta Japani (Nippon) ja muutama pikkuvaltio. Lasketaanko muuten Honk Kong omaksi maaksi vai onko se osa Iso-Britanniaa tai Kiinaa? Hon

Nyt loppuviikosta iski pieni turhautuminen. Postimerkkien määrä yllätti ja se miten jaottelen merkit... Kun on useita erilaisia merkkejä, niin pakostakin miettii esimerkiksi miten ne lajittelee. Aiheen vai maan mukaan? Ja kun siihen lisää sen, että valitettavasti tällä hetkellä ei ole tarpeeksi merkkikansioita, joihin laittaisin merkit. Tilanpuute siis siinä mielessä vaivaa.


***  ***  ***  ***

Tuossa juolahtikin mieleen: Miten hankin keräilemiäni postimerkkejä?

Suurin osa merkeistä on saatuja tai "kierrätettyjä", eli niistä ei ole tarvinnut maksaa mitään. Olen esimerkiksi sosiaalisen median kautta (esim. Instagram ja hakusana #StampForSwap) olen vaihdellut pari kertaa ulkomaalaisia merkkejä. Facebookin mainitsinkin jo aiemmin, eli esimerkiksi paikkakuntien roskalava-ryhmissä saattaa törmätä merkkeihin.

Silloin tällöin etsiskelen netin kauppapaikoista myytäviä merkkejä. Esimerkiksi Huuto.net-sivustolta ajoittain käyn katsomassa mitä siellä on tarjolla ja minkä hintaisia merkkejä siellä on myynnissä.

Itse keräilytarvikkeita eli lähinnä kansiot ja säilytysjutut olen hankkinut sieltä sun täältä. Aikoinaan ne perinteiset kirjat/kansiot olen ostanut jostain kirjakaupasta. Kansioihin laitettavat välilehdet olen ostanut netistä LaPen sivuilta.

Sodankylän vanha kirkko

Sodankylän keskustassa sijaitsee kaksi kirkkoa, vanhempi puukirkko ja uudempi kivikirkko.

Vanhempi, puusta rakennettu kirkko valmistui monien vaiheiden jälkeen n. 330 vuotta sitten. Lapissa oli 1600-luvulla vain muutama kirkko ja seurakunta sekä pitkät välimatkat, joiden johdosta alettiin pohtimaan uuden kirkon rakentamista. Hanke toteutui 1680-luvulla, kun kirkonrakennushankkeen kustannuksiin myönnettiin avustus.

Vanha kirkko valmistui 1689. Rakenne- ja rakennustyypiltään kirkko on nk. tukipilarikirkko, eli seinähirsien jatkoskohdat on sijoitettu onttojen tukipilarien sisään, jotka näkyvät ulkonemina kirkkojen ulkoseinissä.

Kirkko poistui aktiivikäytöstä uudemman kivikirkon valmistuttua 1859. Kirkkoa on 1900-luvulla pari kertaa restauroitu, viimeksi 1990-luvulla. Säännöllisesti kirkon ulkokuorta ja hautausmaan puuaitaa on huollettu mm. tervaamalla.

Vuonna 1989 julkaistiin Sodankylän kirkosta postimerkki, jonka on suunnitellut taiteilija Paavo Huovinen, 300 vuotta kirkon valmistumisesta.

Paavo Huovinen tunnetaan taiteilijana, joka on suunnitellut useita merkkejä. Hänen tuotantoonsa kuuluu merkkien lisäksi myös mm. setelien suunnittelu. Huovisen suunnittelemia merkkejä löytyy esimerkiksi Wikipedian kuva-arkistoista tai Postimerkit.com-sivustolta.

Kokoelmiini kuulu pari Huovisen merkkiä. Tärkein kenties on juurikin Sodankylän puukirkkoa esittävä merkki. Aikoinaan sattumalta löysin muutamalla eurolla nk. ensipäiväjulkaisun, eli aiheeseen sopiva kortti ja itse merkki. Tai ainakin itse pidän sitä ensipäivänjulkaisuna. Kuvaa siitä en valitettavasti tähän julkaisuun ehtinyt ottamaan, ehkä ensi kerralla.

Tulossa jossain vaiheessa

Ennakkomainoksena tulevasta eli mitä aion käsitellä seuraavassa merkinnässä... Eli väliaikamainoksia tiedossa!

Olen kerännyt postikortteja jo useamman vuoden verran. Kortteja en ehkä ole kerännyt yhtä kauan kuin postimerkkejä. Merkkejä olen kerännyt (passiivisesti) lie kuinka kauan, ysäriltä asti. Kortteja olen kerännyt aktiivisemmin (tai ainakin tietoisesti) 2000-luvulta lähtien.

Olen kerännyt tiettyjä paikkakunta- ja maisemakortteja. Olen tavallaan seurannut korttien kautta Sodankylän keskustan alueen "kehitystä", eli kuinka keskustan ilme on muuttunut 1950-luvulta(?) lähtien aina tähän päivään asti.

Tarkoitus olisi esitellä kortteja jossain vaiheessa. Ei ehkä kaikkia kerralla, kenties pari korttia kerrallaan tai "parhaat palat" -tyylisesti. Kaksi tai kolme merkintää voisi näillä näkymin kirjoittaa (esim. keskustan kuvat erikseen ja tietyt rakennukset erikseen).


Merkkejä tulen käsittelemään varmaan enemmän tässä blogissa. Jonkinlaiseen järjestykseen olen saanut kuutisen keräilykansiota (niitä ohkasia, joita myydään varmaan joka kirjakaupassa parilla eurolla) ja lisäksi yksi iso laatikollinen järjestelemättä olevia merkkejä...

Tove Jansson ja Muumit

Josko aloittaisin jollain tutulla ja kaikkien tuntemalla aiheella, eli Muumeilla.

Kaikkien rakastamat Muumit loi Tove Jansson (1914–2001) 1930- ja 40-luvuilla, ensimmäinen teos (Småtrollen och den stora översvämningen, suom. Muumit ja suuri tuhotulva) ilmestyi syksyllä 1945. Parinkymmenen romaanin lisäksi Muumit ovat seikkaillut myös sarjakuvissa ja tv-ohjelmissa. Vuosina 1954–1975 ilmestynyttä sanomalehtisarjakuvaa teki Tove Janssonin lisäksi hänen veljensä Lars Jansson (1926–2000).

Suomessa on julkaistu useita Muumi-aiheista postimerkkiä, laskelmieni mukaan 16 eri merkkiä tai postimerkkivihkoa. Ensimmäinen merkki julkaistiin vuonna 1988 ja viimeisin alkuvuonna 2020.

Omista kokoelmistani tällä hetkellä löytyy vajaa parisenkymmentä erilaista Muumi-merkkiä. Uusin hankinta on pari vuoden 2000 merkkiä. Julkaisuajankohdan mukainen uusin merkki on vuodelta 2011.

Knoppitieto:
Toven äiti Signe Hammarsten-Jansson on suunnitellut useita postimerkkejä. Luin Hesarin artikkelin (29.6.2020) Postimuseon tulevasta(?) näyttelystä, joka käsittelee kyseisiä merkkejä.

Linkit
Wikipedia
- Tove Jansson
- Muumi
- Signe Hammarsten-Jansson

Postimuseo: Signe Hammarsten-Jansson

Kokoelmani Muumi-aiheiset merkit

Tervetuloa uuden blogin pariin!

Pitkän ja vakaan harkinnan päätteeksi olen päättänyt toteuttaa erään suunnitelman. Tänään päivänvalon näkee uusi... Keräily-aiheinen blogi! Jeee!

Vuosien ajan harrastuksiini on kuulunut keräily. Olen keräillyt niin postimerkkejä kuin -kortteja. Olen vuosien saatossa säästänyt erikoiseuroja, jotka ovat päätyneet kokoelmiini vaihtorahojen mukana. Postin ja valuutan lisäksi olen viihtynyt myös kirjallisuuden parissa. Pari kirjasarjaa ja muutama kirjailija on päätynyt kokoelmiini.

Olen vuosien varrella kertonut kokoelmistani varsinaisessa blogissani. Siellä teksti ei ole päässyt mielestäni täysiin oikeuksiinsa, onhan siellä paljon muuta aiheita johon keskittyä. Nyt olen päättänyt kertoa kokoelmaani ja siihen liittyvistä aiheista tämän blogin kautta.

Tarkoituksena tässä blogissa olisi esitellä jokin tietty postimerkki, kortti tai kolikko. Ajatuksena olisi esitellä itse kohde ja hieman valottaa kohteen aihetta.

KERÄILYKOHTEET

Postimerkit

Postimerkit ovat olleet keräilykohteena lie kuinka kauan. En edes muista milloin olen ensimäisen merkkini saanut. Joskus pikkupoikana, varmaan joskus ala-asteella aloin enemmän tai vähemmän järjestelmällisesti tallettamaan saamiani merkkejä kansioihin jne.

Tässä vaiheessa myönnän, että merkkien keräys on ollut suhteellisen passiivista. Lähinnä merkkejä tulee hankittua satunnaisesti (esim. Huuto.net-sivustolta) ja silloin, kun postilaatikkoon tipahtaa merkillinen kuori.

Merkkien suhteen olen "kaikkiruokainen", mitään erityistä tai tiettyä merkkilajia en sen keräile. Eli postimerkkejä löytyy laidasta laitaan. Silloin tällöin saatan täydentää merkkikokoelmaani jollain tietyllä merkillä, mikäli esimerkiksi kokoelmasta löytyy saman sarjan muu merkki ja myynnissä on samaan sarjaan kuuluva toinen merkki.

Postikortit
Postikortteja on kerääntynyt vuosien varrella useita. Toisin kuin merkeissä, postikorteissa minulla on tietty aihe mitä kerään. Olen tällä vuosituhannella kerännyt Sodankylä-aiheisia kortteja. Eteenkin kortit ja kuvat keskustan alueelta ovat keskiössä. Sodankylän keskustassa on tietty kohta, josta on vuosien varrella otettu kuvia ja tehty kortteja. Näitä olen joskus alkanut keräämään systemaattisesti. Aina kun löytyy uusi (ja tilillä rahaa), niin kortti pitää hankkia kokoelmaan...

Onkohan vanhimmat kortit 1900-luvun puolestavälin? Ja uusimmat taitaa olla tämän vuosituhannen alusta. Eli kattaa n. 50-60 vuoden ajanjakson? Ihan hyvä otanta... Näkee keskustan muutoksen vuosien saatossa.

Erikoiseurot
Vuosittain julkaistaan kahden euron kolikoiden kuvapuolella jokin kuva-aihe. Näitä erikoiseuroja olen haalinut itselleni useampia. Kolikot ovat tulleet itselleni pääsääntöisesti vaihtorahoina, joten mistään aktiivisesta keräämisestä ei voi puhua.

Tarkkoja lukuja en tässä vaiheessa osaa sanoa, sen verto on kerääntynyt kolikoita. Mutta suuntaa-antavana lukuna voisi sanoa, että pelkästään kotimaisten eli suomalaisten erikoiseurojen määrä aiheiltaan nousee yli tusinan. Siihen lisäksi vielä nk. tuplat sekä ulkolaiset erikoiseurot, niin varmaan puhutaan useista kymmenistä ellei sadoista...

Käsiteltävät aihealueet taisikin olla suurinpiirtein siinä. Kirjallisesta keräilystä en vielä sen kummemmin ala puhumaan, siitä kerron sitten jossain toisessa merkinnässä.

Iloisia lukuhetkiä!